perjantai 18. marraskuuta 2011

Haikeutta

Viikonloppuna kävimme viettämässä yhden yön mökillä. Lähtiessämme laitoimme mökin talvikuntoon eli siis vedet ja sähköt pois.  Samalla toimme sieltä kotiin kaiken tarpeellisen mitä ei kylmään tilaan voinut jättää.


Illalla saunoessamme käväisimme isännän kanssa pikaisesti vielä uimassa pariin ottteeseen vaikka kylmä pohjoistuuli purevasti puhalsikin. Vesi tuntui tuuleen verrattuna lämpöisemmältä. Kaukana ei järven jäätyminen kuitenkaan ole. Poistullessa huomasimme salmen kohdalla veden jo keränneen ohuen jääpeitteen vaipakseen.


Kyllä vaan haikeus aina puskee päälle kun näitä aikoja vietetään, ei voi mitään. Tulee myös mieleen että onko tuo meidän Bella-hauvelimme enää mukana keväällä kun tullaan. Sillä on ikääkin jo kovin paljon. Lisäksi jalat ja näkö ovat koiran elämässä niin kovin tärkeät tekijät ja ne tällä hetkellä vähän huolettavat.


No nyt on vielä kuitenkin kaikki kohtuuhyvin :)

* * * *

Heissan taas! Huomenna menen kirpparikierrokselle....

7 kommenttia:

  1. On varmasti haikeaa syksyn tullen, kun mökki pitää jättää talveksi odottamaan kevättä.

    Bella on suloisen näköinen koira! Toivottavasti sillä on vielä paljon vanhuudenpäiviä edessäpäin.

    VastaaPoista
  2. İhanat kuvat.
    Aikamoinen hommahan siina on,jos mökkia talevellakin kayttaisi.Mutta talvi menee nopsaan,ja taas paasette sitten mökille.Toivotaan,etta Bella-hauvakin on viela kunnossa ja paasee mukaan.

    VastaaPoista
  3. Lenteleekö tuossa toisessa kuvassa taivaalla ufo ;)

    VastaaPoista
  4. Wihtori; Luultavasti siinä lentelee lintu. Huomasin sen vasta itsekkin kun olin laittanut tuon kuvan.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentistasi. En olekaan pitkään aikaan muistanut käydä täällä katsomassa kuulumisia.
    Jep, samat on haikeat fiilikset aina kun teltta pitää syksyllä purkaa. Toisaalta siinä oppii jollain tavalla käsittelemään luopumista, aina uudestaan ja uudestaan. Hyvää se tekee ajatella ajatuksiaan siltäkin kantilta.
    Bella on kyllä aikas vanhan näköinen, ja kun kuntokaan ei ole nuorukaisen niin mistäs tietää, vaikka sekin miettisi ensi kevättä ja mökkirantaa.

    VastaaPoista
  6. Hei! Täällä ollaan. Olen kyllä aiemminkin piipahtanut, mutta nyt oli sopiva aika hieman paremmin lukea mitä elämässäsi tapahtuu...

    Olipa haikean kauniit kuvat täällä. Suomen syksy odottaa lunta. Meillä syksy jää päälle, on monta kuukautta vaihtelevaa lokamarraskuuta. Sitten ehkä lumi saapuu viikoksi tehden kaikki hulluksi. Tai vastaavasti tulee 20 asteen helle.

    Tälläkin on puolensa. Näin joulun alla huomaan kaipaavani kuitenkin selkeitä vuodenaikoja. Todellisuudessa ehkä kyllästyisin hankiin joulun jälkeen, tai mistä sitä tietää:)?

    Iloista loppuviikkoa,

    Mine

    VastaaPoista
  7. Haikeus kait kuuluu tähän marraskuuhun. Heitetään hyvästejä kesälle ja kasvulle. Puut ovat paljaana. Pelkät mustat rungot sojottavat pystyssä. Samoin monet muutkin asiat riisuuntuvat paljastaakseen ytimensä. Sitten voi ihminen helposti arvioida, mikä on tervettä ja säilytettävää ja mikä pois karsittavaa.

    VastaaPoista